Taas on vierähtänyt tovi kirjoittamisesta, johtuu vain ja ainoastaan allekirjoittaneen laiskuudesta netin kanssa. '

Käytiin juuri Oon kanssa toisissa näyttelyissä ja ihan Ohmun näköinen arvostelu sieltä tuli. Seuraavat näyttelyt kyllä edessä vasta sitten, kun tuo on saanut enemmän massaa kehiin, on se aika turhauttavaa käydä hakemassa H, koska tuo on niin teiniluikku. Mutta hyvää harjoitusta tuo kyllä on, enkä mä nyt muutenkaan hae tuolle mitään MVA-titteleitä tms, ihan omaksi ja koiran huviksi siellä näyttelyissä voidaan pyörähtää. Ohmu osasi käyttäytyä niiiiiin hyvin, että oli äiskä todella ylpeä pienestään. Tuomarikin kehui, että miellyttävä käytös. Tässäpä tuo arvostelu:

"16 kk. Hyvän kokoinen, mittasuh. liian lyhyt, keskivahva luusto, tällähetkellä antaa kevyen ja ilmavan yleisvaikutelman, vahva urosmainen pää, hyvät korvat, hieman vaaleat pyöreät silmät, purennan tulee tiivistyä, vielä kevyt runko, oikea karvanlaatu, niukka pohjavilla, lanteen päälle kaareutuva häntä, riittävät kulmaukset, miellyttävä käytös."

Ei ollakaan nyt taas treenattu ohjatusti yhtään taikka mitään, mun pitäisi etsiä jostain tokoryhmää niin päästäisiin taas häiriötreeneihin. Ohmu osaa kyllä asioita ja se oppii ne nopeasti ja tykkää tehdäkin, ainoa miinus on siinä, että muiden koirien ollessa läsnä sitä ei pahemmin kiinnosta tehdä mitään. Kaikki muu kiinnostaisi ihan liikaa. Siksi se olisikin niin hyvä päästä taas johonkin ryhmään treenailemaan, yksinäänhän me harjoitellaan lähes päivittäin. Sitten, kun Ohmulla saa luoksetulon ja luonapysymisen hiottua hyväksi voin alkaa etsimään agility-ryhmääkin. 

Mulle on iskenyt taas hirveä harrastusbuumi, haluaa vain tehdä kaikkea kamalasti tuon teinarin kanssa. Kuitenkin niin hakusessa se oma laji vielä, kun itse on kokematon ja koira niin nuori.