Näin sitä selvästi kesällä vilkastuttiin blogin pidossa. Nyt taas uusin voimin tämän kimppuun!

 

Kerrotaanpa nyt ensi alkuun, että laumamme on muuttanut väliaikaisesti olosuhteiden vuoksi Helsinkiin vanhempieni luokse. Löysin kuitenkin onneksi täältä mukavan agiryhmän, jonne Ohmun kanssa pääsimme ja aloimme syyskuussa harrastamaan muutaman kuukauden tauon jälkeen uudestaan agia. Tokoilua tuli tehtyä kesän läpi jätkän kanssa, samoin Kiden pentuaika meni hyvinkin siinä näihin kahteen lajiin tutustuessa. Ehdittiin myös molempien poikien kanssa kokeilla verijälkeä, Kide hoksasi jutun juonen heti, Ohmu ei niinkään kiinnostunut. Perinteisessä syyserkkarissa käytiin myös O-K:n ja lainakoira Ziggyn kanssa, käytöksen puolesta kaikki olivat ERI:n koiria, näyttelyarvostelut tosin eivät sinne yltäneet. :) Kuitenkin huomioon ottaen koiramäärän ja sen, että minä siellä kehässä poikien kanssa juoksin kaikki meni todella hyvin.

 

Ohmun näyttelyarvostelu:

Avo T

Tyypiltään tyydyttävä uros, joka antaa kovin ilmavan vaikutelman tänään. Hyvä pää, miellyttävä ilme, aavistuksen suuret korvat. Kevyt raajaluusto, rintakehä kovin kesken kehityksen. Hyvä ylälinja, kuroutunut alalinja. Saisi kulmautua voimakkaammin edestä ja takaa. Jyrkkä lantio, korkea hännän kiinnitys. Liikkuu lyhyellä askeleella. Koira kovin laihassa kunnossa tänään, mutta iloinen, pirteä ja reippaan oloinen. Esiintyy ja esitetään hyvin. Rodunomainen lähestyttäessä.

 

Ja Kiden:

Pentuluokka 7-9kk, ei sijoitusta
Tänään kovin ilmavan vaikutelman antava urospentu. Pää saa vielä kehittyä, pyöreät hiukan vaaleat silmät, hiukan kookkaat korvat. Kevyt raajaluusto. Rintakehän tulee kehittyä. Voisi kulmautua paremmin edestä ja takaa. Liikkuu lyhyellä askeleella, mutta tasapainoisesti. Rodunomainen miellyttävä luonne. Esiintyy ja esitetään hyvin.

 

Ja sitten vähän lähempää katsausta treenailuihin. Ohmun kanssa keskityttiin kesällä ja alkusyksystä aika pitkälti agiin ja Tampereella menikin ulkotreeneissä etenkin aivan älyttömän hyvin. Ohmulla on nopeutta, tarkkuutta ja työhalua. Tässä tuli kuitenkin muuton jälkeen jotain takapakkia. Sillä on yhä se halu ja muutkin ominaisuudet, mutta ne vain tuntuivat katoavan minun saavuttamattomuuksiini. Ainakin tällä hetkellä. Pidetään siis nyt Ohmun kanssa pientä taukoa, keskitytään tokon treenaamiseen (haluaisin kisakuntoon ensi vuodeksi) ja katsellaan vuodenvaihteen jälkeen agia uudestaan. Suuri halu mulla on sen kanssa sitä harrastaa, mielestäni Ohmu on juuri sopiva tuolle lajille. Kunhan sille saa sen The Ilmeen ensin päälle. Sitä hakiessa tehdään ohjauskuvioharjoituksia ja kuivaharjoittelua ilman esteitä.

 

Kide on nyt vajaa 9 kuukautta, yhä löytyy korvat ja ahneus pikkumiehestä. Kide tuntuu Ohmun rinnalla omalla tavallaan aivan käsittämättömän helpolta kaverilta, mutta välillä tuntuu kuin olisin suhtautunut vähän liiankin kevyesti Kideen. On kuitenkin todella helposti motivoitavissa (tai tarpeen mukaan huijattavissa) käytännössä katsoen mihin vain, ahneutta löytyy vaikka muille jakaa. Kasvattajalle olenkin saanut monesti soitella "Se söi taas xyz, oksetanko vai mitä teen"-puheluita elin otsassani. Tätä pientä puolta lukuunottamatta Kide on hyvin helppo kumppani.

Kelju K. Kidiootin kanssa olemme Ohmun jättämän kolon agitreeneissä täyttäneet ja pentu on kyllä hyvin sopinut tähän koloseen. Jätkä on todella nopea oppimaan eikä yritä pahemmin sovellella omiaan oppimansa asian jälkeen, mikä on todella positiivinen puoli herrassa. Tokoilut on nyt vähän jääneet taka-alalle, kun agi vei pennen kanssa mennessään. Teemme asioita mahdollisimman paljon ja ikä huomioon ottaen. Keväällä vien Kiden terveystarkkehin, jotta näkisi voiko hyvin mielin jatkaa agiharrastusta. :)

 

Näyttelyissä tänä vuonna emme enää käy, ensi vuonna uudet kuviot. Syksyllä pakollinen Syyserikoisnäyttely, keväällä emme tällä kertaa osallistu välimatkan takia. Helsingistä Pelloon on vähän pitkähkö matka sompailla. :3 Ellei sitten taas saa perua sanojaan ja sinne mennä kuitenkin. Jos kuitenkin alkuvuonna löytyisi joku sopiva ryhmänäyttely läheltä, niin pääsisi Kidenkin viemään jo saamaan virallisen arvostelun. :)

 

Tällä hetkellä meillä siis Ohmun kanssa keskitytään tokoon ja saamaan tavoite kisakunnosta kiinni. Kiden kanssa keskitytään kasvamiseen ja agilityyn. Siinä samalla sitten sivussa lenkkeilemme metsissä, pelloilla ja ihmisten ilmoillakin. Elämä jatkuu hyvin koirallisena ja olen enemmän kuin tyytyväinen.

Laitetaan nyt loppuun vielä pieni kuvapläjäys

Kide kesällä, vajaa puolivuotias
Ohmu 2 vee
Kesämies Hervantajärven rannalla
Kide 8 kuukautta
Kesäpojat :)

Ensi kertaan taas!