Taas on aika napata itseään niskasta kiinni ja päivittää vähän tänne kuulumisia. Olen niin ahkera, mutta nyt on ollut kyllä ihan hyvä syykin! Muutettiin avokin ja koirien kanssa melkein vuoden Helsingissä asumisen jälkeen takaisin Tampereelle, mukavan kokoiseen kerrostalokaksioon. Meillä on oma piha, ei rappukäytävää, eli oma sisäänkäynti ja mukavan hiljaiset naapurit. Me sitten enemmän varmaan tuodaan sitä melua tänne, kun Ohmun vahtivietti on melkoisessa huudossa nyt ja Kide ei oikein yksinoloista diggaa. Hiljaa kuitenkin hyvä tulee, Ohmulle oon melko hyvin saanut muistutettua, että kaikesta ei tarvitse huomauttaa ja Kiden kanssa yksinolot etenee hitaasti, mutta varmasti.

On siis kaikkea jännää tässä tapahtunut, Ohmun kanssa käytiin 9.-11.3 poropaimennustapahtumassa Vuotsossa. Majoitus meillä oli loistavalla porukalla Saariselässä Savottakämpillä. Ohmu sai hehkeää naisseuraa Riemusta, eli Kiden siskosta ja Kiirasta, eli Kiden isotädistä. Oltiin koko viikonloppu paikanpäällä katsomassa menoa ja meininkiä, Ohmun vuoro porojen kanssa oli kuitenkin vasta sunnuntaina. Ehdittiin hyvin tutustua paikkaan ja nähdä millaista se meno siellä aidassa on sitten noiden testissä olijoiden kanssa. Oli kuitenkin todella paljon perhosia vatsassa, minulla nimittäin. Ohmu oli vaan ihan "JEEEEEEE". Hienosti herra noin yleisesti ottaen käyttäytyi paikalla, paitsi pääsi kaverin ottaessa omat koiransa autosta karkaamaan yhden uroksen päälle. Välikohtauksessa ei kuitenkaan käynyt kuinkaan, onneksi, kummallekaan osapuolelle. Ikävä vain, että tämä kävi sunnuntaina ja vähän ennen Ohmun vuoroa aidassa. 

Itse testihän meni seuraavasti; ensin mentiin liekaporolle ja tuomarit käskivät ottamaan koiran irti hihnasta ja päästämään vapaana tutkimaan poroa. Ohmu meni ensin nuuskuttelemaan vähän huudeja ja sen jälkeen meni poron luokse. Kiinnostui selvästi ja taisi sieltä muutama haukkukin kuulua. Luokse ei meinannut heti tulla, mutta, kun lähdin menemään kohti aitaa niin sieltä tultiin melkoista vauhtia äiskän luokse. Hienosti siis tässä vaiheessa vielä! Sitten testissä Ohmulla oli 4-5 poroa (en muista enää tarkkaa määrää), joista ei ensin heti syttynyt. Päästin Ohmun irti hihnasta ja käskin pysyä vierellä, tämä meni melko hyvin vielä. Käskystä ei kuitenkaan lähtenyt ajamaan vaan nuuskutteli ympäriinsä ja oli kuin mitään poroja ei olisi siellä aidassa ollutkaan. Kun O viimein porot hoksasi niin löytyi vauhtia ja piti porot kasassa hienosti. Korvat vaan jäivät jonnekin ja luoksetulokäskyjä ei totellut. Minun väliinmenotkaan eivät onnistuneet, jätkä aavisti mitä yritin ja kiersi minut ja jatkoi porojen perässä menemistä. Ajoi porot pois aidasta ja tuli sen jälkeen sitten luokse, tyyli oli: "neiti ottaa siellä ihan rauhassa, mä hoidan tämän!". Hylättyhän sieltä tuli, mutta sanoisin, että oli hyvä hylätty. Kuitenkin selvästi syttyi poroista, oli vain meidän välisestä yhteistyöstä kiinni nyt tämä. Ensi tai sitä seuraavana vuonna uusi yritys! :) Muuton takia olen onnistunut laittamaan jonnekin varmaan talteen Ohmun arvioinnin, mutta muistinvaraisesti siinä luki suurinpiirtein näin:

Ei voi sanoa paimentaako vai jahtaako
Hyvä haukku
Lisää tottelevaisuutta

Ohmun kasvattajan kuvaama video paimennuksesta:
www.youtube.com/watch

Kiden kanssa olikin sitten 1.4 Pellon Erikoisnäyttelyt. Kike käyttäytyi oikein mallikkaasti vaikka välillä piti vähän yrittää ärhennellä enopuolelle Hukalle. Seura oli mitä mainion ja oli erittäin miellyttävä reissu. :) Paikka oli miellyttävä, oli hyvin käyttäytyviä koiria ja mukavaa juttuseuraa kehän laidalla. Oli myös kiva nähdä uusia koiratuttavuuksia.

Tässä Kiden arvostelu:

ylärajalla oleva hieman kokoonsa nähden kevyt luusto, hyvä pää hieman kookkaat korvat, vielä kovin löysät kyynärpäät, riittävät takakulmaukset mutta lyhyt ja liian laskeva lantio, hieman lyhyt karva. liikkuu löysästi edestä, maa-ahtaasti lyhyellä askeleella takaa. toivottavasti ei enää kasva.
Rodunomainen lähestyttäessä. Koko 52 cm.
JUN H

Tuomari Marja Talvitie

Lisäilen kuvia, kun niitä jostain saan. Itselläni ei kameraa mukana ollut ja siellä kehässä itse juostessa muutenkin hankala kuvata. :D

Käytiin näyttelyn yhteydessä kurkkaamassa myös poroja läheisellä aidalla. Koirat saivat mennä muutaman poron perässä pitkässä liinassa, josta omistaja piti kiinni ellei toisin käsketty. Kide syttyi selvästi poroista ja lähti niiden perässä. Aidassa ollut poromies totesi, että Kiden suoritus olisi ollut muuten täydellinen, mutta K ei haukkunut ollenkaan. Ensi kevättalvella Kiden kanssa ehdottomasti mennään paimennukseen jos paikkoja on! :) Oli kiva huomata, että ne korvat säilyivät hyvin siinä tilanteessa, vaikka ikää on vain hieman yli sen vuoden. Oli kyllä raskasta omistajalle mennä siellä pehmeässä hangessa koiran perässä. :D

Ollaan päästy nyt jätkien kanssa jatkamaan Treelle muuton jälkeen taas agilityä ja tokoa. Ohmun kanssa käyty yksissä toko- ja agitreeneissä, Kiden kanssa kaksissa agilitytreeneissä. Uutena ollaan treenattu Kiden kanssa keppejä ja viime kerralla meni aitojen avulla kaikki kepit putkeen hienosti! Ohmukin selvästi muisti mistä tässä hommassa oikein on kyse ja jaksoi hyvin keskittyä. :) Tosi hyvä fiilis jäi. Ikävä vaan kyytihommien takia en joka kerta pääse molempien koirien kanssa treeneihin, mutta ehkä tämä nyt tästä pikkuhiljaa. Jos vaikka vihdoin ja viimein hankkisi sen ajokortin. :p Tokotreenit meni Ohmun kanssa yllättävän hyvin ottaen huomioon miten pitkällä tauolla ollaan oltu! Puoli tuntia herra jaksoi tahkota pienien taukojen kera, sen jälkeen hengattiin vaan paikallamme jonkin aikaa. Pienellä muistuttelulla liikkeistä ehkä päästään oikeasti ALO-kuntoon syksyksi. Tästä tämä lähtee. 

Saatiin kotitehtäviksi nyt agista renkaan ja kontaktien harjoittelun. Kontaktit jostain syystä vähän unohtuneet ja tänään treenattiin vähän poikien kanssa. Oli tarkoitus kuvatakin treenit, mutta unohdin ottaa kameran ja laiskuus iski sitten. :p Kike melko nopeasti hoksasi 2on-2off-tyylillä mistä tässä taas olikaan kyse. Kyllähän me sitä ollaan treenitty, mutta ei vähään aikaan. Ohmun kanssa myös ollaan sitä harjoiteltu, mutta tuntui, että herraa kiinnosti enemmän yleinen härdääminen. Renkaan läpi meneminen taas on kummallakin todella helppoa. Ihana nähdä miten jätkistä oikein paistaa se tekemisen ilo, kun ne tekee hommia. :) Ohmusta se etenkin loistaa oikein kauas kuinka h-a-u-s-k-a-a sillä on. Mamman pätevä poika. <3 

Eli nyt taas päästään treenailemaan enempi, torstaisin meillä on agitreenit ja sunnuntaisin on tokoa. Satunnaisesti tottistelua saattaa olla muinakin ajankohtina, mutta etenkin sunnuntaisin. Hyvin ollaan sopeuduttu uuteen kotiin, ainoa ongelma on ohitustilanteet. Aiemmin Kide ei ole ohituksissa mitään rääkynyt tai pahemmin kiskonutkaan, mutta nyt ne ovat Ohmun kanssa oikea kauhukaksikko. Mutta treenillä vaan mennään, eiköhän se parempaan vielä mene. Onneksi nämäkin ovat vain suorissa ohituksissa nämä huuto-ongelmat. Muuten hajoaisi pää. Näillä kuitenkin mennään.

Nyt tää lähtee valmistautumaan treenejä varten, tällaista päivitystä tällä kertaa!